Etsin itseäni ulkoasun muodossa.

Jotenki se liian musta ulkoasu sai minut vielä masentuneemmaksi. Heitin kehiin vähän romantiikkaa ja ahh, blogini tuntu saavan ripauksen sitä säälittävää sinkkunaisen yksinäisyyttä. Tosin en ole sinkku, joten oliskohan se sitteki sitä poikakaveri-ihkutusta?

Tästä piti tulla ihan muutaman sanan maininta uudesta olemuksesta, mutta kerrotaan nyt vielä sen verran, että olen tänä aamuna heränny viideltä koristelemaan isän synttärikakkua yhessä Blondin kans, joka puolestaan oli yöllä kömpiny minun viereen nukkumaan.

Uuden parisänkyni plussat...
- siihen mahtuu kumppanin kans oikein mukavasti.
- siihen mahtuu mukavasti myös ilman kumppania.
- sängyssä ei voi olla liikaa tyynyjä!
- se ei nitise eikä natise.

... ja miinukset:
- se houkuttaa myös ulkopuolisia.
- sängystä ei malta nousta ajoissa.

Nyt olen yksin kotona, valmistaudun ratsastusretkele, toisin ko suunnittelin, en tosiaankaan ole nukkunu paljoa näillä vapaapäivillä. : ( Toissayön olin miekkosen luona ja sielä unirytmi saa aina kolauksen, ku pitää valvoa aamuyöhön ja nukkua iltapäivään. Ihanaa, mutta ei yhtään hyvä juttu.

Lähen nyt ihannoimaan tuota pakkaskeliä, vasten tahtoani.